Ruoantuotannon ilmiöt ja trendit
Ruoka on ihmiselle välttämätöntä polttoainetta, joka auttaa jaksamaan läpi pitkien tapahtumapäivien. Yhtä lailla ruoka on myös tiivis osa tapahtumakokemusta; nautinto ja elämys, joka voi olla yksi tapahtuman kohokohdista sekä odotetuimmista asioista. Lähivuosina tapahtumien tarjoiluissa on puhuttu paljon mm. erilaisista erityisruokavalioista, kuten kasvis- ja vegaaniruoasta, lähi- ja luomuruoasta, superfoodeista ja ekologisuudesta. Gluteiiniton tai kasvisvaihtoehto ja vaikkapa biohajoavat astiat ovat jo normi, joiden oletetaan löytyvän jokaisesta tapahtumasta. Mitkä sen sijaan ovat tulevaisuuden ilmiöitä ja mitä syömme tulevaisuuden tapahtumissa?
VISUAALISUUDEN AIKAKAUSI
Elämme parhaillaan vahvaa visuaalisuuden aikaa: kiinnitämme huomioita asioiden ulkonäköön, esillelaittoon, esteettiseen kauneuteen ja jaamme kokemuksiamme visuaalisessa muodossa esimerkiksi sosiaalisen median kautta instagram-kuvina. Sama ilmiö ulottuu myös ruoan maailmaan, jossa ruoan näyttävyys ja loppuun asti mietitty esillelaitto ovat entistä tärkeämpiä. Monelle on varmasti tullut tutuksi termi “instagrammattavuus” ja useat kahvilat sekä ravintolat haluavatkin tietoisesti luoda annoksia, jotka houkuttelevat asiakkaita ottamaan kuvia ja postaamaan niitä somekanaviinsa.
Ruoan esillelaitossa ja tarjoilussa tullaan varmasti näkemään jatkossa yhä luovempia, näyttävämpiä ja yllättäviä ratkaisuja. Ruoan tulee näyttää houkuttelevalta ja sopia yhteen tapahtuman ilmeeseen ja teemaan niin maku- kuin värimaailman suhteen. Postaamaan houkuttelevat annokset luovat tapahtumaan kaivattua somepöhinää ja tuovat myös catering-toimijoille positiivista näkyvyyttä. Miksemme myös yhdistäisi taiteen eri muotoja ruoan tarjoiluun: akrobaatti kulkemassa tapahtumassa kävijöiden joukossa päässään tarjoilupäähine, josta kävijät voivat poimia ruokaa? Ruoan tarjoilu itsessään voi olla performanssi tai taideteos.
AISTIEN YHTEISPELI
Ruoassa sekä sen tarjoilussa käytettävät värit eivät ole ainoastaan valintoja, jotka tukevat yhtenäistä tapahtumailmettä tai ovat esteettisesti yhteensopivia ja miellyttäviä. Ruoka on moniaistillinen kokemus.
- Silmän ja mielen yhteispeli on ällistyttävää: Tarjoile smoothie punaisesta astiasta, jolloin smoothie maistuu makeammalta ilman, että lisäät siihen sokeria. Punaiset sävyt nimittäin lisäävät tutkitusti makeutta ja poistavat happamuutta. Samalla saadaan loihdittua terveellisempi ja entistä maukkaampi tuote!
- Makukokemusta voidaan muokata myös vaihtamalla aterimien väriä, muotoa tai painoa. Pienetkin erot vaikuttavat aistimuksiimme ruoan koostumuksesta tai makeudesta. Vaihda paksu muovilusikka kevyempään vaihtoehtoon ja lusikoitava ruoka tuntuu paksummalta ja kalliimmalta.
Jopa ympärillä kuuluvat äänet ja valaistus vaikuttavat makukokemukseen. Hyödyntämällä kaikkia aisteja, saadaan loihdittua aivan uudenlaisia makuelämyksiä!
TEKNOLOGIA SYNNYTTÄÄ UUDENLAISTA RUOANTUOTANTOA
Kehittyvä teknologia ja ruoantuotannon uudet innovaatiot tulevat jalkautumaan myös tapahtumiin. Jo tällä hetkellä mahdollinen ruoan 3D-printtaus voisi olla yksi tulevaisuuden elämyksellisistä tavoista tarjoilla tapahtumien ruokaa. Mikä elämys olisikaan itse printata oma 3D-ainesosa oman annoksen kruunuksi!
To Do järjesti hiljattain HSY:n ilmastoseminaarin, jossa biotekniikan tohtori Lauri Reuter piti puheenvuoron mahdollisesta roantuotantoa mullistavasta tulevaisuuden teknologiasta. Hän kertoi jo olemassaolevasta teknologiasta, jolla ruokaa kasvatettaisiin laboratorio-olosuhteissa eläimistä tai kasveista otetuista soluista. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi tuotteille, joiden saatavuus tai tuotanto tulee olemaan vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Yksi näistä tuotteista voisi olla esimerkiksi kaakaopapu, josta valmistetaan suklaata.
Tämän teknologia saattaisi olla ainakin osa-ratkaisu ruuantuotannon haasteisiin, joita välttämättä ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan. Voisimme tuottaa vain sen, mitä kulutamme.
Teknologia tähän on siis jo olemassa. Näitä tuotteita on jo tuotu markkinoille maailmalla. Miksei siis tulevaisuuden tapahtumissakin voitaisi syödä täysin laboratoriotuotettua ruokaa: pihviä, jäätelöä, juustoja, suklaata? Ehkä tämä onkin normaalia jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kun teknologia kehittyy entisestään ja ruoka-aineita voidaan valmistaa mikrobeista, päästään ehkä tilanteeseen, jossa tämä ei olekaan harvinaisuus, jota vain harvat ja valitut pääsevät maistelemaan, vaan kaikkien saatavilla oleva vaihtoehto.
Mikrobeista tehdyt ruoka-aineet voivat jopa mullistaa ruuantuotannon ja sen monet vaihtoehdot: Miltä kuulostaa optimaalinen proteiini ilman eläimien käyttöä? Entä makealle maistuva proteiini, joka korvaa sokerisen vaihtoehdon?
Edellä mainitut skenaariot ovat myös erityisen ympäristöystävällisiä. Niillä voidaan vähentää merkittävästi muun muassa ilmastopäästöjä sekä ruoantuotantoon vaadittavaa maapinta-alaa.
Kuluttajat ja varmasti myös tapahtumien kävijät tulevat olemaan entistä valveutuneempia ja kriittisempiä ekologisten valintojen suhteen. Enää eivät riitä viherpesu ja näennäisesti ympäristöystävälliset toimet, vaan tarvitaan oikeasti vaikuttavia valintoja ja tekoja.
Käy kurkkaamassa koko Lauri Reuterin puheenvuoro HSY:n ilmastoseminaarissa 2021 täältä.
YMPÄRISTÖN HYVINVOINNIN RINNALLE MYÖS YKSILÖN HYVINVOINTI
Ympäristön lisäksi tapahtumakävijä tulee olemaan entistä valveutuneempi myös omista valinnoistaan ja ruokailutottumuksistaan. Tapahtumakävijä tulee vaatimaan tarkempia tietoja tarjoiluiden ravintosisällöstä sekä tietoa siitä, mistä ruoka lautasellamme on oikein peräisin. Ruoan jäljitettävyys ja läpinäkyvyys tulevat vaikuttamaan kuluttajan valintoihin entistä enemmän.
Tapahtumakävijä haluaa mahdollisesti personoidumpaa palvelua myös ruoan osalta: ei yhteisiä lounastaukoja, vaan jokainen voi syödä kun itse haluaa, oman ruokarytmin mukaan. Personoidut annokset, jotka kootaan paikan päällä itselle sopivista ruoka-aineista. Annos, josta kävijä saisi yksilöidysti itselleen tarvittavat määrät erilaisia kivennäis- ja hivenaineita omien mahdollisten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Annos, joka tukee kävijän ruokavaliota ei vain terveenä pysymiseen vaan myös ennaltaehkäisee sairauksia. Jokainen kävijä pystyy luomaan itselleen sopivan aikataulun tapahtumassa myös ruokailulle ja näin säilyttämään optimaalisesti oman vireystilansa korkeana läpi tapahtuman. Tällöin kävijä jaksaa viihtyä tapahtumassa koko päivän alusta loppuun, ja ottaa kaiken irti sen sisällöistä. Näiden rinnalle voidaan tuoda erilaisia applikaatioita ja teknologiaa helpottamaan ruokien valintaa. Olemmekin päässeet jo tutustumaan tähän liittyviin ratkaisuihin Suomen eturivin biohakkereiden johdattamana tuottaessamme Biohacker Summit -tapahtumia.
Onkin kiinnostavaa jäädä seuraamaan, mitä tiede tulee pitämään niin hyvinä ja toimivina ratkaisuina, että ne oikeasti tulevat päätymään massatuotantoon ja kuluttajien lautasille kohtuullisin hinnoin.
Nähtäväksi myös jää, millaiset jäljet korona-aika jättää tapahtumien tarjoiluihin. Koemmeko buffetin kuoleman? Jäävätkö kasvomaskit tarjoiluhenkilökunnan käyttöön?
On hyvä muistaa, että ruoka on myös sosiaalinen kokemus. Maailmalla sosiaalinen syöminen, ruoan jakaminen ja yhdessä koetut elämykset esimerkiksi yhdessä kokatun ruoan äärellä olivat vielä kasvava trendi ennen viime vuotta. Uskomme tämän nousevan jälleen suosioon, kun pääsemme kohtaamaan livenä.
Toivottavasti pääsemme pian loihtimaan kokemuksellisia tapahtumia elämyksellisellä ruoalla!
